Suomen kärki on kaukana, muttei valovuosien päässä
7.9.2021 11:38 Uutiset / E11-tytöt

Suomen kärki on kaukana, muttei valovuosien päässä

KPV T11-joukkuetta kohtasi suuri kunnia, kun HJK lähestyi meitä alkukesästä turnauskutsulla Play Like a Girl -kutsuturnaukseen, joka perinteisesti kerää kasaan ikäluokkien kovimmat joukkueet. Otimme luonnollisesti kutsun vastaan, ja elokuun alussa aloitimme 12 tytön porukalla tähän turnaukseen tähtäävän määrätietoisen harjoittelun, kiitokset P11 ja T10 harjoitusvastuksista. Sarjassamme oli 18 joukkuetta, joista olimme ainoa Tampereen pohjoispuolelta! Alkusarjalohkoomme osui EBK Espoosta sekä emäntäseuran joukkue HJK City. HJK:llahan on useita joukkueita, mutta 2011 ikäluokassa akatemiajoukkuetta ei ole vielä perustettu ja HJK City oli ainoa joukkue joka HJK:lta oli mukana, liekö tämä sitten tässä ikäluokassa heidän ”edustusjoukkueensa”.

Perjantaina hyppäsimme aamulla junaan, kävelimme hotellille ja jatkoimme HJK:n turnausbussilla Talin kentälle, missä vastaan astui perjantain ainoassa pelissä EBK. Valmennus oli etukäteen jännittänyt, että mikä mahtaa olla turnauksen taso, ja kuinka kaukana ollaankaan Suomen kärkijoukkueista. Vaikka omassa piirisarjassa voitetaan lähes kaikki pelit, niin se ei kerro mitään tasostamme suhteessa etelän isoihin seuroihin. Pahimmassa tapauksessa joka pelistä odottaa usean maalin tappio ja sen jälkeen on turha uusia kutsuja tämän tason turnauksiin odotella. Ennen peliä sanottiin tytöille, että voimaa, nopeutta tai taitoa ei enää tässä hetkessä ilmesty lisää, mutta asenne on se, jonka itse päätätte. Ilomme olikin suuri, kun ensimmäisessä pelissä huomattiin, että tytöthän pärjäävät vallan mainiosti. Asenne ja tsemppi oli todellakin kohdallaan, ja peli oli jopa meidän hallinnassa! Tiukkojen tilanteiden jälkeen peli päättyi lukemiin 0-0. Peli olisi ollut myös täysin voitettavissa, mutta ihan ei palloa verkkoon saatu vaikka lähellä kävi moneen kertaan. Pelin jälkeen kutsuikin hotellin uima-allas ja lauantain aamupäivään mahtui vapaa-aikaa vanhempien kanssa, jonka useimmat käyttivät shoppaillen. Reissussa ehdittiinkin siis paljon muutakin kuin pelata.

Lauantain HJK-peliin lähdettiin kovalla latauksella. Sanottiin tytöille, että vaikka niiden paidassa lukee HJK niin meidän paidassa lukee KPV, ja voidaan olla siitä ihan yhtä ylpeitä! Ei lähdetä yhtään nöyristelemään vaan pelataan samalla asenteella ja tsempillä kuin EBK:ta vastaan. EBK oli hävinnyt HJK:lle 2-0, joten tiesimme, että tasapeli tai yhden maalin tappio riittää lohkon kakkossijaan. Mutta olihan ne HJK:n tytöt taitavia! Pallo liikkui kyllä todella nätisti pelaajalta toiselle muutamalla kosketuksella, päät pyörivät kun pelaajat havainnoivat ympäristöään, ensimmäiset kosketukset suunnattiin aina oikeaan suuntaan ja veto lähti heti kun sai jalan vapaaksi. Ekkono-koulutuksista varsin tuttuja teemoja, jotka eivät vielä meidän joukkueessa läheskään tällä tasolla toteudu. Ensimmäisellä puoliajalla päästiin paikoitellen jopa vähän hyökkäämään mutta toinen puoliaika oli aikamoista selviytymistaistelua ja pallon purkamista meidän osalta. Mutta niin vain päästettiin ainoastaan yksi maali, eikä vähiten mahtavan maalivahtipelin ansiosta! 0-1 tappio tuntui lähes voitolta!

Jatkolohkossa pelattiin tämän tuloksen myötä sijoista 7-12, ja pelit jatkuivatkin melkein heti vantaalaista VJS:ää vastaan. Tämä joukkue olikin tuttu parista edellisestä Hippoturnauksesta, ja kovaa oli aina menty. Jatkettiin samalla draivilla, mutta hyvästä pelistä huolimatta oltiin pitkään 0-1 tappiolla. Onneksi tytöt eivät lannistuneet vaan tsempattiin loppuun asti, ja parilla viime minuutilla saatiin kaksi lähes identtistä maalia: voitettu pallo keskikentällä, pystysyöttö kohti maalia, puolustajan (tai kolmen) ohitus parilla kosketuksella ja heti tiukka veto kohti maalia. Kyllä tätä ensimmäistä voittoa juhlittiin! Onnen huumassa tytöt ottivat myös Instaliven haltuun joten kotikatsomoissakin päästiin nauttimaan voitonjuhlista ;)

Illan päätteeksi kohdattiin vielä Kokkola Cupista tuttu KaaPo klo 20 alkavassa pelissä. Tässä vaiheessa oli jo paukut melko vähissä itse kullakin ja pieni iltavilli meinasi vallata alaa ennen peliä. Pelistä näki, että vaikka jalat eivät ehkä olleet väsyneet niin aivot olivat. Emme olleet ihan parhaimmillamme, mutta taistelimme siitä huolimatta hienosti, tuloksena 1-2 tappio. Sunnuntaille jäi sitten enää viimeinen ottelu sijoista 9-10. Todettiin jo etukäteen että tässä pelissä ei ole mitään hävittävää, sillä 10 parhaan joukossa jo ollaan, mikä on todella hieno saavutus tämän tason turnauksessa. Nautitaan pelistä ja lähdetään iloisella mielellä kotiin. Valitettavasti ihan näin ei kuitenkaan käynyt, sillä vastustaja pelasi törkeää peliä, pahimmillaan työnsi meidän palloa kuljettavaa pelaajaa kahdella kädellä edes yrittämättä tavoitella palloa. Nuori tuomari ei viheltänyt yhtään ainutta vaparia koko pelissä, vaikka aihetta olisi ollut yllin kyllin. Yksi rankkari sentään saatiin, kun pelaaja vedettiin kunnolla nurin, mutta valitettavasti tästä ei maalia syntynyt. Peliajan täyttyessä peli oli 0-0 joten rankkarikisaan oltiin menossa. Tuomari oli kuitenkin eri mieltä ja antoi pelin jatkua, antoi vastustajalle kulman ja vielä toisenkin kulman yliajalla. Minuutti yliaikaa ja vastustaja tekee kulman jälkitilanteesta maalin, peli vihelletään vihdoin poikki ja häviämme pelin 0-1. On tunnustettava, että meni jonkin verran tunteisiin sekä valmennuksella, tytöillä että katsojilla. Tuomari perusteli, että hän antoi minuutin yliaikaa vaparin takia. Ihmettelimme, että minkä vaparin koska hän ei yhtään ainutta vaparia koko pelissä antanut. Näihin tunnelmiin päättyi varsin mahtavasti sujunut turnaus, ja päät painuksissa lompsimme bussipysäkille koko porukka. Epäonni jatkui rautatieasemalla, kun junaliikenteessä oli häiriöitä henkilövahingon takia ja tiedotus ei oikein toiminut, välillä emme tienneet onko meidän juna edes tulossa vai onko se peruttu kokonaan. Lopulta pääsimme kotimatkalle vajaan tunnin myöhässä. Karkkipussit ja viirien jako junassa hoitivat tunnelman kohottamisen uudelleen, ja kanssamatkustajat saivatkin nauttia varsin iloisista tytöistä :)

Kaiken kaikkiaan on sanottava, että kyllä useimpien vastustajien peli oli organisoidumpaa kuin meidän, ja sekä pallollinen että palloton pelaaminen oli paremmalla tasolla. Emme useinkaan saaneet montaa syöttöä omille, ja aika paljon jouduimme laittaa pitkiä purkupalloja. Asenteessa, rohkeudessa, periksiantamattomuudessa, pelaamisen ilossa ja joukkuehengessä emme sen sijaan hävinneet kenellekään muulle! HJK City sijoittui turnauksessa Ilveksen jälkeen toiseksi, joten pääsimme todellakin kohtaamaan Suomen terävimmän kärjen. Onnistuimme kovassa turnauksessa jättämään 8 joukkuetta taaksemme, joten mielestämme edustimme seuraa kunnialla! Toivommekin tämän poikivan uusia kutsuja koviin turnauksiin jatkossakin. Haluamme vielä kiittää sponsoriamme Beamexia, jonka tuella saatiin vähän reissun kuluja alennettua :)

Taija

Kaikki tulokset näet täältä



   
Lisää uutisia
E11-tytöt
«  Lokakuu   »
Kategoriat