Kilpaileminen
Julkaistu: 23.03.2020 00.00

Kilpaileminen

Kilpaileminen

Onko kilpaileminen positiivinen vai negatiivinen asia? Miten sinä koet kilpailemisen ja mitä se sinulle tarkoittaa? Miten lapsesi kokee sen? Mikä on kilpailemisen tarkoitus ja mitä sillä tavoitellaan?

On tärkeää erottaa kilpaileminen ja voittaminen toisistaan. Voittaminen on varmasti monen mielestä tärkeää ja onhan se totta, että on kiva voittaa. Ainainen voittaminen ei kuitenkaan ole itse tarkoitus eikä se välttämättä ole hyväksi. Kasvaaksemme henkisesti tarvitsemme myös pettymyksiä ja tappioita. Kilpailemiseen liittyy siis voittaminen, häviäminen ja pettymysten käsittely. Jos lapsi tai nuori kokee ensimmäiset pettymyksensä vasta 16 vuotiaana, voi niiden käsittely olla kovin hankalaa tai sanotaan niin, että hänellä ei välttämättä ole siihen kovinkaan paljoa osaamista, kokemusta eikä työkaluja.

Jalkapallossa törmätään usein kilpailemiseen ja kilpailullisuuteen. Osa kokee, että kilpailemista ei saisi olla ollenkaan ennen jotain tiettyä ikää. No mikä se ikä sitten on? Ne perheet, joissa on useampia lapsia, ovat varmasti törmänneet kilpailemiseen jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Lapset mittelevät siitä kumpi heittää lumipallon pidemmälle tai kumpi kapuaa vähemmin askelin seuraavaan kerrokseen tai miten korttipelissä käy. Se on kilpailemista. Siinä yritetään parantaa tulosta ja saada parempi tulos kuin kaverilla, sisaruksella tai vanhemmalla.

Kilpailussa siis mitataan jollakin tavoin. Sain aikanaan ala-asteella syksyn todistuksen, jossa keskiarvo oli edeltävästä keväästä laskenut liki kokonaisen numeron. Kyllä otti koville ja taisi pari kyyneltäkin vierähtää. Keskustelu ensin vanhemman kanssa ja sitten opettajan kanssa. Kuinka tässä oli näin käynyt. Opettaja kaivoi faktat esiin ja ei siinä auttanut kuin purra hammasta yhteen ja seuraavana keväänä palattiin takaisin stipendin kera. En kilpaillut ketään muuta vastaan. En ollut luokan parhaimpia, mutten huonoimpiakin. Olin vain pettynyt omaan suorittamiseeni. Tein johtopäätökset ja päätin parantaa tulosta, itselleni riittävälle tasolle. Tehtäköön vielä selväksi, että keskiarvo ei alkanut luvulla 9 missään vaiheessa peruskoulua eikä sen jälkeenkään.

Kilpaileminen saattaa aiheuttaa joillakin sen, että alkaa harjoitella omalla ajalla saadakseen muut kiinni ja voittaakseen heidät tai saavuttaakseen sen tason, johon on itse tyytyväinen. Joskus lapsi tarvitsee omaehtoiseen harjoitteluun tai tuloksen parantamiseen meidän vanhempien tukea. Joillekin tuloksella ei todellakaan ole väliä, riittää kun saa olla mukana ja harrastaa. Tärkeää on tunnistaa se mitä oma lapsi haluaa tavoitella.

Olemme keskustelleet SHA:ssa Valmennuspäälliköiden kesken Kyösti Lampisen johdolla kilpailullisuudesta ja sen lisäämisestä paljon. Olemme keskustelleet samasta aiheesta paljon myös seuran sisällä valmentajien kesken. Usein keskustelu on ajautunut pelaajavalintoihin, mutta niistä joskus myöhemmin.

Jos valmentaja haluaa pelaajan oppivan kuljettamaan, rakentaa hän harjoituskokonaisuuden, jossa kuljettaminen on teemana niin alkulämmittelyssä (vaihe 1), harjoitusten drilli-/pienpelivaiheessa (vaihe 2) ja varsinaisessa pelivaiheessakin (vaihe 3). Näin usein onkin, mutta se kilpaileminen?

Kilpailullistamisen onnistumisen perusteet käytännössä.

Vaiheessa 1 eli alkulämmössä, tulee saada paljon kosketuksia ja erilaisia kosketuksia kun palloa kuljetetaan. Sitä voidaan kuljettaa minä ja pallo tyyppisesti suhteellisen pienellä alueella ja käyttää jalan eri osia ja tehdä käännöksiä. Käyttämällä erilaisia ärsykkeitä voidaan sopia erilaisia toimintoja. Esim. kun valmentaja sanoo stop, pelaajat pysähtyvät pallon kanssa, kun valmentaja sanoo käänny pelaajat vaihtavat suuntaa ja kun valmentaja sanoo hep, pelaajat kuljettavat pallon alueen ulkopuolelle johonkin tavoitteeseen mahdollisimman nopeasti. Näin olemme luoneet kilpailua alkulämpöön eli vaiheeseen yksi.

Vaiheessa 2 voimme harjoitella kuljettamista hyödyntäen jonkinlaista rataa. Mikäli rataa kierretään vuorotellen, on hyvin todennäköistä, että useimmat kuljettavat sen läpi sillä nopeudella, jolla peliväline pysyy jatkuvasti hallussa. Yleensä se on tylsää. Jalkapallo on joukkuelaji, joten voimme luoda tähän 3-5 hengen joukkueita ja muodostaa kilpailun. Mikä joukkue on ensin valmiina. Näin olemme luoneet kilpailutilanteen joukkueiden välillä.

Vaiheessa 3 yleinen tapa on pelata ns. loppupeli. Valmentajat keskimäärin katsovat peliä sivusta ja maalien laskeminen jää pelaajien varaan. Niinkö me halutaan peleissäkin tapahtuman? Meidän tehtävä on luoda tähän ”loppupeliin” sopivat säännöt, jotta a. syntyy kilpailua ja b. teema toteutuu edelleen. Lasketaan maalit ja hävinnyt joukkue siirtää maalit sekä kerää tötsät tms.

Lue asiasta lisää: https://jalkapalloblogi.com/2020/02/18/jo-riittaa-kilpailun-demonisointi-kokeneiden-junioritoimijoiden-mukaan-kilpailemista-taytyy-vaalia-lasten-ja-nuorten-jalkapallossa/

KPV:n Juniorit Ry


KPV Klubi

Antti Chydeniuksenkatu 71

67100 Kokkola