Urheilijaksi kasvaminen
Julkaistu: 02.04.2020 00.00

Urheilijaksi kasvaminen

Vallitsevissa oloissa ravinto, lepo, ruutuaika, uni ovat erityisen tärkeässä osassa, kun lapset ja nuoret viettävät päivänsä enemmän tai vähemmän itsenäisesti, jolloin päivärytmi ei ole ohjattua tai sen ohjaaminen on haasteellista. Koulupäivät ja yhteisharjoitukset eivät rytmitäkään päiviä entiseen tapaan.

Johtoajatus on se, että urheilija on urheilija vuorokauden jokaisena hetkenä läpi vuoden. Se tarkoittaa, että toimitaan urheilijan tapaan myös silloin kuin ei ole harjoituksia tai otteluita. Se mitä tapahtuu harjoitusten ja otteluiden välillä on yhtä tärkeää kuin se mitä tehdään harjoituksissa ja otteluissa. Urheilijan tulee huolehtia riittävästä levosta, unesta ja ravinnosta sekä niiden laadusta.

Vanhempainilloissa on käyty keskustelua urheilijan ravinnosta, levosta, unesta, palautumisesta ja ruutuajasta. Joskus näistä on keskusteltu pidempäänkin, mutta nämä asiat ovat tärkeässä osassa joukkueen toimintatapoja määriteltäessä. Kun näihin kiinnitetään huomiota jo joukkuetoiminnan alkaessa, on ne helpompi omaksua asteittain kasvettaessa urheilijoiksi.

Unen määrä on hyvin yksilöllinen asia ja tästä on useita näkemyksiä. Tärkeintä on kuitenkin sovittaa ne jokaiselle yksilölle sopiviksi. Eroja löytyy jopa lähes saman ikäisten sisarusten kesken. On tärkeää huolehtia unirytmin säilyvyydestä myös vapaapäivinä ja viikonloppuisin, kesälomasta puhumattakaan. https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/lepo-ja-uni/unen-tarve/

Ruutuajoissa on huomattavia eroja perheiden kesken. On vaikea määritellä sopivaa ruutuaikaa, mutta hyvänä nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että kun lapsi hoitaa koulun, nukkumisen, läksyt ja harrastukset niin sen jälkeisestä ajasta voi lohkaista ruutuaikaa. Kaikki jäljelle jäävä aika ei voi kuitenkaan olla pelkästään ruutuaikaa. Vai miten suositeltu 20 tuntia liikuntaa muuten täyttyy? https://www.kasvaurheilijaksi.fi/el%C3%A4m%C3%A4nrytmitesti/esittely/harjoittelu-ja-liikunta

Levon ja palautumisen määrä ja tarve. Lepo on eri asia kuin uni tai ruutuaika. Lapsi ja kasvava nuori tarvitsee myös lepoa. Se on aikaa kun ei kuormituta henkisesti eikä fyysisesti. Se voi olla esimerkiksi musiikin kuuntelua, aikaa lukemisen parissa tai rentoa ulkoilua. https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/lepo-ja-uni/lepo-ja-rentoutuminen/.

Riittävä palautuminen fyysisestä rasituksesta vaatii myös monen tekijän yhteistyötä. Harjoitusten rytmitys ja kuormittavuus on valmentajien toimesta usein hyvin suunniteltua. Tähän tosin vaikuttaa myös harjoitusvuorojen saatavuus ja ottelukalenterit, kanssapelaajien estymiset jne. On tärkeää pyrkiä suunnittelemaan viikko-ohjelmat niin, että pelaajilla olisi yksi arkivapaapäivä ja yksi viikonlopun vapaapäivä joukkuetoiminnasta. Palautuminen alkaa välittömästi harjoituksen tai ottelun jälkeen, mutta olisi hyvä olla lopettamatta äkillisesti. Näin ollen esim. pyöräily harjoituksista kotiin on hyvä toimintatapa. Palautumista voi tehostaa juomalla vettä välittömästi harjoitusten jälkeen ja nauttia esimerkiksi hedelmä. Tämän jälkeen on hyvä syödä lämminruoka tai välipala, jolla varmistetaan, että urheilijan keho saa tarvitsemiaan ravintoaineita kuten hiilihydraatteja ja proteiinia. https://www.ampumaurheiluliitto.fi/download/urheilijan-opas-final.pdf

Urheilijan ravinnosta on hyvä lukea tiivistetysti https://www.kasvaurheilijaksi.fi/el%C3%A4m%C3%A4nrytmitesti/esittely/ravinto. Erityisesti meillä on petrattavaa pelimatkojen ja turnausten osalta. Olen nähnyt monen pelaajan nauttivat otteluiden välissä makkaraa ja mokkapalaa ja eväänä pelimatkoilla on ollut suolakeksejä. Näiden tuotteiden tuoteselosteet paljastavat niiden epäsopimattomuuden urheilijoiden ravinnoksi. Jos näihinkin asioihin kasvetaan heti pienestä pitäen, ei näistä asioista tarvitse keskustella enää myöhemmällä iällä. Vai miten ajattelitte? Tehdäänkö muutos jossakin tietyssä iässä? Että nyt ei enää makkaraa, mokkapalaa ja suolakeksejä?

KPV:n Juniorit Ry


KPV Klubi

Antti Chydeniuksenkatu 71

67100 Kokkola