Roolit jalkapalloseurassa osa 2
15.6.2020 10:54 Uutiset / Pääsivusto

Esittelyvuorossa Joni Sorvoja

Roolit jalkapalloseurassa julkaisuissa, tutustumme erilaisiin rooleihin jalkapalloseuroissa.

Minkälaisissa tehtävissä ja rooleissa olet toiminut?

- Pelaaja, vastuuvalmentaja, apuvalmentaja, valmennuspäällikkö, valmennuskouluttaja, joukkueenjohtaja ja bussikuski

Mikä on nykyinen tittelisi ja toimenkuvasi?

- Työskentelen perheyrityksessämme LC Partners Oy:ssä kehityspäällikkönä. Jalkapallon saralla puolestaan toimin KPV:n B-poikien vastuuvalmentajana.

Milloin aloitit jalkapallon ja mikä oli unelmasi jalkapalloilijana?

- KPV:n pallokoulussa aloitin, vuosi taisi olla muistaakseni 1995. Kyllähän sitä jalkapallo ammattilaisuudesta unelmoitiin kovastikin.

Milloin aloit huomata tai huomasit, että ehkä ammattilaisuus jalkapalloilijana ei ehkä toteudukaan?

- Kyllä se varmaan siinä täysi-ikäisyyden kynnyksellä alkoi konkretisoitumaan. Pelasin siihen aikaan KPS:ssa ja meillä oli todella hyvä porukka. Tietyllä tavalla silloin olisi kuitenkin pitänyt haastaa itseään vielä kovemmin ja hakea haasteita jo miesten puolelta. En vaan löytänyt siihen riittävästi motivaatiota, ja silloin tuli muitakin mielenkiinnon kohteita.

Mitä valitsit jalkapalloilijan ammatin tilalle?

- Opiskelin lukion jälkeen ammattikorkeassa kaupanalaa ja niitä töitä on tullut tehtyä jo jokunen vuosi. Sen lisäksi olen ollut varastomiehenä. Harrastuspuolella aloitin valmentamisen jo 18-vuotiaana ja pelasin sen rinnalla myös. Valmentaminen vei melkein heti mukanaan, ja huomasin nauttivani siitä paljon. Ajattelin, että joskus haluan kokea sen, millaista olisi tehdä sitä ammatikseen. Myöhemmin olen sitäkin päässyt tekemään, valmennuspäällikkönä Hämeenlinnassa.

Miten ja miksi päädyit takaisin jalkapallon pariin?

- En ole oikein missään vaiheessa lopettanut jalkapallon parissa toimimista. Jollain tavalla se on aina kulkenut mukana elämässä. Aina sieltä KPV:n pallokoulusta lähtien.

Oletko kouluttanut itseäsi jalkapalloon?

- Olen opiskellut jalkapallon UEFA A lisenssin ja valmentajan ammattitutkinnon. Lisäksi on ollut monta erilaista kurssimuotoista koulutusta esim. Ekkono metodi, Palloliiton täydennyskoulutuksia jne...

Miksi olet vielä mukana?

- Jaa, sanoppa se. Kyllä sitä on monet kerrat tullut mietittyä, että pitäisikö sitä välillä tehdä jotain muutakin. Jollain tapaa se vaan aina tempaisee takaisin mukaansa. Siitä on tullut niin vahva osa minun elämääni ja identiteettiä, että tuskin koskaan osaisin olla täysin ilman jalkapalloa. Kyllä siinä vahvasti on se, että koen pystyväni auttamaan yksittäistä pelaajaa, joukkuetta ja koko seuraa kehittymään omalla panoksellani. Jalkapallo tarjoaa yhteisöllisyyttä ja niin laajan skaalan erilaisia kokemuksia ja tunteita, että siihen on varmaan jäänyt jollain tavalla koukkuun.

Mikä on lyhyen tähtäimen suunnitelmasi?

- Vetää hyvät harjoitukset illalla

Entä, jos katsot pidemmälle, viiden tai kymmenen vuoden päähän?

- Miesten joukkueen valmentaminen korkeimmilla sarjatasoilla, joko suomessa tai ulkomailla. Toisaalta minulla on myös tavoitteita yrityselämän puolella, joten katsotaan mitä vuodet tuo tullessaan.

Mitä haluaisit sanoa pienille junioreille?

- Nauttikaa ja rakastukaa jalkapalloon. Jalkapallo tuo mukanaan hienoja oppimisen hetkiä elämässä, ystävistä puhumattakaan. Rohkeutta toteuttaa omia juttuja ja uteliaisuutta kokeilla uusia!

Mitä sanot nuorille jalkapalloilijoille?

- Jokaisen ei tarvitse olla huippuammattilainen tai tulla sellaiseksi. Etsikää se oma polku, mikä tuntuu teistä oikealta ja motivoivalta. Mikään rooli tai tehtävä jalkapallon parissa ei ole toista vähäpätöisempää. Sitten taas ne, joilla on tavoitteet korkealla, pitäisi ymmärtää ne vaatimukset mitä todelliselle huipulle pääseminen vaatii. Siinä joutuu luopumaan aika monesta muusta asiasta ja pistämään niin sanotusti kaikki peliin. Ellei ole tähän valmis, niin kannattaa miettiä kohtaako tavoite ja oma tapa toimia toisensa. Ellei näin ole, niin oletko valmis muuttamaan asioita ja sitoutumaan muutokseen, sekä siihen työmäärään mitä tavoite edellyttää. On hyvä olla olemassa se yksi iso tavoite/unelma, mutta sitten pitäisi osata tehdä itselle myös pienempiä ja lyhyemmän tähtäimen tavoitteita, jotka vie pala kerrallaan kohti sitä isompaa.

Mitä sanot jalkapallon pelaamisen lopettamista suunnitteleville nuorille pelaajille?

- Osittainhan tuohon ajatukseni kerroinkin, jo tuossa aikaisemmin. Jalkapallon ei tarvitse loppua, jos juuri sillä hetkellä ei pelaaminen kiinnosta. Olkaa uteliaita, kysykää ja kokeilkaa muita asioita myös jalkapallon parissa, niin kuin varmasti kokeilette elämässä muutenkin. Itse aloitin valmentamisen jo 18 vuoden ikäisenä ja päivääkään ei sitä ole tarvinnut katua.

Mitä jalkapallo on antanut sinulle?

- Toimeentulon, ammatin, elinikäisiä ystäviä, verkostoja, ryhmässä toimimisen taidot, johtamistaitoja, pettymyksen- ja paineen sietokykyä, uskomattoman hienoja kokemuksia ja muistoja. Kaikenkaikkiaan niin paljon on elämän varrella saanut jalkapallolta, että siitä pitää olla todella kiitollinen. Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittaja Albert Camus sanoi aikoinaan: ”Kaikki, minkä olen oppinut filosofiasta ja moraalista, olen oppinut sen jalkapallokentältä.”

Terveiset Kokkolalaisille jalkapallon ystäville:

- Kokkolastahan on aina puhuttu, että se on jalkapallokaupunki, allekirjoitan tämän. Ihmiset ovat täällä todella kiinnostuneita lajista. Muistan, kun toisen vahvan suomalaisen palloilukaupungin Joensuun B-juniorit kävivät pelaamassa viime syksynä Kokkolassa meitä vastaan, niin vastustajan valmentaja ihmetteli kovasti, että kuinka voi halli olla näin täynnä ihmisiä seuraamassa junioreiden ottelua. Se on hieno asia! Pidetään siitä jatkossakin kiinni. Ihmiset ovat aidosti kiinnostuneita ja keskimääräistä tallaajaa, ehkä hieman valveutuneempia jalkapallon suhteen. Jalkapalloa puidaan usein kaupungilla kahvipöytä keskusteluissa. Olisi hienoa, että seuratoimintaan saataisiin entistä enemmän myös vapaaehtoisia mukaan. Panoksen ei tarvitse olla suuri. Erilaisia tehtäviä varmasti löytyy jokaiselle. Yhteisössä on voimaa, ja mielestäni se pitäisi valjastaa entistä paremmin käyttöön tämän kokoisessa kaupungissa.

- Luin edellisen juttusarjan, jossa haastateltiin Junttilan Ileä. Allekirjoitan myös saman mitä Ile kertoi seuratoiminnasta, että enemmän pitäisi uskaltaa tarttua tehtäviin ja ottaa jossain muotoa riskejäkin, jotta toiminta voi kehittyä.

- Niin ja lopuksi, että nähdään kesällä kentällä ja katsomoissa! Aina voi tulla nykäisemään hihasta ja haastamaan jalkapallosta!


   
Lisää uutisia
Kokkolan Pallo-Veikot
«  Syyskuu   »
Kategoriat